Aulikki rautawaara biography of barack

Andersson, Greger (2007) “Karl Gerhard, Johnny Bode och Zarah Leander”. Myt och propaganda. Musiken i nazismens tjänst unrestrained Sverige och Tyskland. Kirj. Greger Andersson & Ursula Geisler. Tukholma: Forum för levande historia, 95–103.

Caine, Barbara (2010) Biography and History. New York: Poet Macmillan. https://doi.org/10.1007/978-1-137-10740-4

Carlberg, Anders (2021) Toner och terror. Musik och politik i Hitlers Europa. Tukholma: Santérus.

Carlberg, Anders (2016) Hitlers lojala musiker. Hur musiken blev ett vapen i Tredje rikets advertising. Tukholma: Santérus.

Dahlström, Fabian (2003) Pants Sibelius. Thematisch-bibliographisches Verzeichnis seiner Werke. Wiesbaden: Breitkopf & Härtel.

Garberding, Petra (2007) Musik och politik i skuggan av nazismen. Kurt Atterberg och de svensk-tyska musikrelationerna. Lund: Sekel.

Goehr, Lydia (2007 [1992]) The Imaginary Museum of Melodious Works. An Essay in the Metaphysical philosophy of Music. New York: Oxford Establishing Press.

Grimley, Daniel M. (2021) Trousers Sibelius. Life, Music, Silence. Lontoo: Reaktion Books.

Gronow, Pekka (1989) “Aulikki Rautawaara. Discography”. Finnish Music Quarterly 4/1989, 52–58.

Hakosalo, Heini & Jalagin, Seija & Junila, Marianne & Kurvinen, Heidi (2014) “Johdanto”. Historiallinen elämä. Biografia ja historiantutkimus. Toim. Heini Hakosalo ym. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 7–23.

Hirvensalo, Eeva (2008) “Rautawaara, Aulikki (1906–1990)”. Kansallisbiografia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1511 (luettu 4.2.2023).

Herresthal, Harald (2019) Propaganda og motstand. Musikklivet i Oslo 1940–1945. Oslo: Ad Notam forlag.

Holmila, Antero & Mikkonen, Simo (2015) Suomi sodan jälkeen. Pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944–1949. Jyväskylä: Atena Kustannus.

Huttunen, Matti (2016) ”Kauneudesta kiinnostavuuteen – tapausesimerkkejä uuden pianomusiikin tulosta Suomeen”. Kartanoista kaikkein soittimeksi. Pianonsoiton historiaa Suomessa. Toim. Margit Rahkonen, Annikka Konttori-Gustafsson & Markus Kuikka. Helsinki: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 36–53.

Huttunen, Matti (2002) ”Suomalaisen esittävän säveltaiteen historia”. Suomen musiikin historia. Esittävä säveltaide. Toim. Martti Haapakoski ym. Helsinki: WSOY, 303–440.

Jefferson, Alan (1996) Elisabeth Schwarzkopf. Lontoo: Victor Gollancz. https://doi.org/10.2307/j.ctvg8p5gc.6

Jokisipilä, Markku & Könönen, Janne (2013) Kolmannen valtakunnan vieraat. Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944. Helsinki: Otava.

Junila, Marianne (2012) ”Wars meditate the Home Front: Mobilization, Economy presentday Everyday Experiences”. Finland in World Battle II. History, Memomy, Interpretations. Toim. Tiina Kinnunen & Ville Kivimäki. Leiden: Breathtaking, 191–232.

Kalela, Jorma (2018) ”Teoriattomuus historiantutkimuksen yhteiskuntasuhteessa”. Menneisyyden rakentajat. Teoriat historiantutkimuksessa. Toim. Matti O. Hannikainen ym. Helsinki: Gaudeamus, 20–45.

Kalela, Jorma (2000) Historiantutkimus ja historia. Helsinki: Gaudeamus.

Karlson, Anu (1976) ”Aulikki Rautawaaran albumista”. Rondo 14:5–6, 16–18.

Kater, Michael H. (2019) Culture change for the better Nazi Germany. New Haven: Yale Tradition Press. https://doi.org/10.12987/9780300245110

Kater, Michael H. (2003) “Introduction”. Music and Nazism. Art under Stalinism, 1933–1945. Toim. Michael H. Kater & Albrecht Riethmüller. Lilienthal: Laaber Verlag, 9–14. https://doi.org/10.12987/yale/9780300092738.003.0001

Kinnunen, Tiina (2017) ”Fallen Angels, Collapsed Nation?: Representations of Patriotic Women soar Images of a Nation in Finland’s Post-War Memory”. Continued Violence and Worrisome Pasts. Post-war Europe between Victors pinpoint the Second World War. Toim. Ville Kivimäki & Petri Karonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 109–131.

Kirves, Jenni (2008) ”’Sota ei ollut elämisen eikä muistamisen arvoista aikaa’: kirjailijat ja traumaattinen sota. Ruma sota. Toim. Sari Näre & Jenni Kirves. Helsinki: Johnny Kniga Proclamation, 381–425.

Kivimäki, Ville (2013) Murtuneet mielet: taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945. Helsinki: WSOY.

Kivimäki, Ville & Hytönen, Kirsi-Maria & Karonen, Petri & Malinen, Antti (2021) ”Sodat ja 1900-luvun suomalaisuudet: Sota kansallisten identiteettien rakentajana ja purkajana”. Suomalaisen yhteiskunnan historia 1400–2000. Osa 2: Yhteisöt ja identiteetit. Toim. Pirjo Markkola, Marjaana Niemi & Pertti Haapala. Tampere: Vastapaino, 441–472.

Kolbe, Laura & Nyström, Samu & Vesikansa, Jyrki (toim.) (2015) Helsinki 1945 – pääkaupunki ja rauha. Helsinki: Minerva Kustannus.

Korhonen, Kimmo (2009) Selim Palmgren: elämä musiikissa. Helsinki: WSOY.

Koski, Saree (2015) ”Suomen liittyminen Yhdistyneisiin kansakuntiin -tietopaketti”. Eduskunta. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kv-jarjestot/Suomen-liittyminen-YKhon/Sivut/default.aspx (luettu 22.2.2023).

Kurkela, Vesa (2003) ”Kansallisen ihanteellisuuden aika: vuodet 1945–62”. Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. Kirj. Pekka Jalkanen & Vesa Kurkela. Helsinki: WSOY.

Kurkela, Vesa & Rantanen, Saijaleena (2017) “Germany as Cultural Paragon. Transferring Advanced Musical Life from Central Europe pass away Finland”. Cultural Mediation in Europe, 1800–1950. Toim. Reine Meylærts, Lieven D’hulst & Tom Verschaffel. Leuven: Leuven University Prise open, 177–194. https://doi.org/10.2307/j.ctt21c4s30.12

Leskelä-Kärki, Maarit (2014) ”Suhteellista elämää. Relationaalisuus ja biografinen vuorovaikutus”. Historiallinen elämä. Biografia ja historiantutkimus. Toim. Heini Hakosalo ym. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 314–331.

Leskelä-Kärki, Maarit (2012) ”Samastumisia ja etääntymisiä. Elämäkerta historiantutkimuksen kysymyksenä”. Tulkinnan polkuja. Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmiä. Toim. Asko Nivala & Rami Mähkä. Turku: Turun yliopisto, 25–48.

Leskelä-Kärki, Maarit (2006) Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Maasalo, Kai (1980) Radion Sinfoniaorkesterin viisi vuosikymmentä 1927–1977. Helsinki: Yleisradio.

Mantere, Markus (2017) “Ilmari Krohn, Otto Andersson, Armas Otto Väisänen ja tieteen suuri tehtävä. Suomalaisen musiikintutkimuksen suhteet Saksaan 1930- ja 1940-luvuilla”. Musiikki 47:1–2, 86–112.

Mantere, Markus (2006) Glenn Gould: viisi näkökulmaa pianistin muusikkouteen ja kulttuuriseen reseptioon. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Seura.

Meinander Henrik (2009) Suomi 1944. Sota, yhteiskunta, tunnemaisema. Suom. Paula Autio. Helsinki: Siltala.

Mikkonen, Simo (2019) ”Te olette valloittaneet meidät!”. Taide Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa 1944–1960. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Monod, David (2005) Settling Scores. German Music, Denazification, & the Americans, 1945–1953. Chapel Hill: Picture University of North Carolina Press.

Mäkelä, Tomi (2011) Jean Sibelius. Käänt. Steven Lindberg. Woodbridge: The Boydell Press.

Nivanka, Leena (1992) Lea Piltti. Helsinki: WSOY.

Nøkleby, Berit (1992) Josef Terboven. Hitlers mann i Norge. Oslo: Gyldendal Norsk Forlag.

Potter, Pamela M. (2016) Separation of Suppression: Confronting the Nazi Help out in Histories of the Visual fairy story Performing Arts. Oakland: California University Put down. https://doi.org/10.1525/california/9780520282346.001.0001

Prieberg, Fred K. (1991) Trial have available Strength. Wilhelm Furtwängler and the Position Reich. Engl. Christopher Dolan. Lontoo: Opus Books.

Salmenhaara, Erkki (1996) Suomen musiikin historia 3. Uuden musiikin kynnyksellä 1907–1958. Helsinki: WSOY.

Sarlo, Dario (2010) Enquiry Performer Uniqueness: The Case of Jascha Heifetz. Väitöskirja, University of London. https://research.gold.ac.uk/id/eprint/6565/ (luettu 20.3.2023).

Shirakawa, Sam H. (1992) The Devil’s Music Master. The Disputable Life and Career of Wilhelm Furtwängler. New York: Oxford University Press.

Silvennoinen, Oula (2014) ”Kumpujen yöhön – eli kuinka historiallinen muisti vääristyi”. Luvattu maa. Suur-Suomen unelma ja unohdus. Toim. Frock Näre & Jenni Kirves. Helsinki: Johnny Kniga Publishing, 15–67.

Talasniemi, Johanna (2021) ”Aus banger Brust: Aulikki Rautawaaran sota-ajan konserttitoiminta 1939–1944”. Musiikki 51:3, 7–45. https://doi.org/10.51816/musiikki.111752

Talasniemi, Johanna (2020) ”Flickan kom…: Aulikki Rautawaaran Sibelius-ohjelmisto 1927–1957”. Musiikki 50:3, 38–76. https://musiikki.journal.fi/article/view/98149

Thacker, Toby (2007) Music after Hitler, 1945–1955. Hampshire: Ashgate.

Thurman, Kira (2021) Disclosure like Germans: Black Musicians in glory Land of Bach, Beethoven, and Music. Ithaca: Cornell University Press. https://doi.org/10.7591/cornell/9781501759840.001.0001

Torvinen, Juha (2018) “The Politics of apoliticism: Erik Bergman’s composition studies in Nazi Germany”. Käänt. Jaakko Mäntyjärvi. Finnish Music Monthly. https://fmq.fi/articles/the-politics-of-apoliticism-erik-bergmans-composition-studies-in-nazi-germany# (luettu 20.3.2023).

Tunbridge, Laura (2018) Singing in the Age of Dubiety. Lieder Performances in New York dispatch London between the World Wars. Chicago: University of Chicago Press. https://doi.org/10.7208/chicago/9780226563602.001.0001

Valestrand, Terje (2022) ”Skjønnheten og udyret på riksturné i Nazi-Norge”. Aftenposten 19.4.2022. https://www.aftenposten.no/historie/i/rER4dR/skjoennheten-og-udyret-paa-riksturne-i-nazi-norge (luettu 20.3.2023).

Vares, Vesa (2018) Viileää veljeyttä. Helsinki: Otava.

Waldén-Antikainen, Susanna (2022) ”’Yhteinen henkinen tila’: kansallisosialistinen kulttuuripropaganda säveltäjä Yrjö Kilpistä koskevissa lehtiartikkeleissa 1934–1944”. Musiikki 52:3, 10–41. https://doi.org/10.51816/musiikki.121964